Ässien pre-flop todennäköisyyksistä

04.05.2007 | Aihe: Hold'em-strategiat

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Tänään Nettipokeri.infossa luodaan jälleen katse aiheeseen, joka toisten mielestä on mitä mielenkiintoisinta pohdittavaa ja toisten mielestä mitä parhainta unilääkettä. Toisin sanoen päivän artikkelin aihe on todennäköisyydet, ja aivan tarkasti ottaen todennäköisyydet, jotka liittyvät ässiin ennen floppia.

Mulla on, onks sulla?

Jos jokin olisi pokerissa mukavaa, niin vastustajan taskukorttien tietäminen. Clark Kentiä lukuun ottamatta harvaa meistä on siunattu röntgenkatseella, joten supervoimien sijaan vastustajan kortit paljastuvat vain aivosoluja rassaamalla. Yksi tiedonnokareista, joista tässä ankarassa ajatteluprosessissa voi olla apua, ovat todennäköisyydet.

Kuten jo aiemmin helpon todennäköisyyksien päässälaskutavan yhteydessä on selvinnyt, niin ah-niin-avuliaiden todennäköisyyksien laskeminen ei pokerissakaan (aina) ole mitään mystistä salatiedettä. Pre-flop todennäköisyydet eivät nekään ole kamalan vaikeita, mutta astetta monimutkaisempia kuitenkin. Jos vaikkapa halua tietää, millä todennäköisyydellä kellään neljästä vastustajasta ei ole hyppysissään ässää, kun sellainen omista korteista löytyy, selviää se laskutoimituksella (47/50)*(46/49)*(45/48)*(44/47)*(43/46)*(42/45)*(41/44)*(40/43)= 0.5857 = 59%. Tämä ei kylläkään taida enää olla helppoa päässälaskua, joten tiedot on parasta esittää valmiissa taulukossa.

Seuraavassa kolme saraketta sisällään pitävä taulukko, jossa pureudutaan ässien ja pre-floptodennäköisyyksien ihmeelliseen maailmaan. Se paljastaa kaikkiaan kolme asiaa floppia edeltävistä todennäköisyyksistä.
1) Millä todennäköisyydellä vastustajilla ei ole ässää, kun sellainen itseltä löytyy.
2) Millä todennäköisyydellä kellään ei ole ässää.
3) Millä todennäköisyydellä jollain muulla on kädessään ässä, kun itsellä sitä EI ole.

Pelaajia Mulla ässä
vastustajilla ei
Kellään ei ässää Mulla ei ässää
vastustajilla on
2 88% 72% 16%
3 77% 60% 29%
4 68% 50% 41%
5 59% 41% 51%
6 50% 34% 60%
7 43% 27% 68%
8 36% 22% 74%
9 31% 17% 80%
10 25% 13% 84%

Pari ajatusta

Jokainen osaa varmasti poimia taulukosta ne itseään kiinnostavat tiedonjyvät, jos niitä nyt ylipäätään löytyy. Seuraavassa kuitenkin malliksi pari esimerkkiajatusta, jotka yllä olevan taulukon katselu voi herättää.

Ensinnäkin vasemmanpuoleinen “mulla on, onks muilla?” -sarake kertoo harvinaisen suoraan sen, miksi hyvässä aloituskädessä on ässän kaverina toinen iso kortti. Sen lisäksi, että apukortti voi olla flopin jälkeen puolikas kärkiparista, voi se myös joutua ratkaisevan tärkeään rooliin kikkerinä. Kun tavallisessa täyden 10 pelaajan pelissä käteen kolahtaa ässä, niin vain 25% todennäköisyydellä se on jaon ainoa. Tällaisessa tapauksessa kannattaa olla kahdesta pelaajasta se, jonka apukortti on suurempi – jos molemmat uskovat flopista osuneen ässäparin riittävän, häviää huonomman kikkerin omistaja sellaisen summan, että pahaa tekee. Tästä näkee aina silloin tällöin äärimmäisiä (ja hilpeitä!) esimerkkejä, kun väriä tai värinvetoa flopista toivonut A6s:n omistaja saakin kärkiparin ja unohtaa, miksi flopin oikein katsoikaan. Näissä tapauksissa AQ:lla varustettua pelaajaa ei voisi paljoa enempää naurattaa.

Samasta sarakkeesta näkee toisaalta myös sen, että joskus ässät on vain pelattava, vaikka apukortista ei olisi paljon mihinkään. Kun turnauksen loppuvaiheessa on vain yhden käden sormilla laskettava määrä pelaajia jäljellä ja saa muiden kipattua ässän kouraan buttonista, voi hyvinkin
olla oikea aika olla agressiivinen. Turnauksia ei voiteta varovaisuudella ja kun kummallakaan vastustajista ei todennäköisesti ole ässää tai paria (pelaaja saa parin n. 6%:ssa jaoista), pelkällä ässällä ollaan jaossa todennäköisesti kärkipaikalla, ja tuo kärkipaikka kannattaa yrittää muuttaa vähintäänkin muutaman pelimerkin voitoksi.

Taulukon kolmannen sarakkeen voisi nimetä uudelleen. Parempi nimi sille olisi vaikkapa “selitys sille, miksi KK:lla sattuu ja tapahtuu”. Välillä tuntuu, että harvalla kädellä putoaa useammin ulos turnauksista kuin KK:lla. Selitys moiselle fiilikselle on se, että kun omassa kädessä ei ole ässää, sellainen jo kohtuullisella pelaajamäärällä löytyy jolta kulta vastustajista. Jos tuo vastustaja on heikko tai epätoivoinen pelaaja, voi tämä lykätä all-in maksun jopa AJ-tyylisellä kädellä, jolloin KK:llakin voi tulla lähtö. Tämän ei tosin pitäisi antaa häiritä – KK:lla on hätähousua ässämaksajaa vastaan mukavassa n. 70-30 johdossa.

Loppusanat

Jos jokin on turhaa, niin yllä esiteltyjen kaltaisten todennäköisyyksien ulkoa opettelu. Siitä huolimatta todennäköisyyksille kannattaa kuitenkin aina silloin tällöin uhrata ajatus tai pari. Niiden tunteminen kun luo hyvän perustan, jonka varassa oikeiden päätösten tekeminen voi kinkkisessä tilanteessa olla ratkaisevan hitusen verran helpompaa. Pokerin tärkeintä ominaisuutta – hyvää pelisilmää – todennäköisyyksien läpikotainen tunteminenkaan ei kuitenkaan koskaan korvaa – suurimmat potit kun voitetaan ja hävitään epätodennäköisissä, eikä suinkaan todennäköisissä tilanteissa.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.



2 Kommenttia

  1. Elukka
    #1

    Hieno artikkeli! Selvensi paljon asioita. Kiitos.

    Vastaa ››
  2. Tapsa
    #2

    Tuossa taulukossa keskisarake ei ole tilanne ennen floppia, vaan ennen jakoa. Ennen floppia sinulla on jo omat korttisi tiedossasi. Kun sinulla ei kahdenpelissä ole ässää, ei vastustajillakaan sellaista ole todarilla 84%.

    Kun et näe kädessäsi ässää, on todareiden “Kenelläkään ei ole ässää” ja “mulla ei ässää, vastustajalla on” summan oltava 100%.

    Eihän tuo keskisarakekaan väärin ole, mutta onpa aika hyödytön todennäköisyyslaskenta, kun käytettävissä on hyödynnettävää tietoa :)

    Vastaa ››

Kommentoi