High Stakes Poker – toiseksi paras pokeriohjelma

21.07.2006 | Aihe: Jaarittelu

High Stakes Poker on hieman erilainen pokeriohjelma. Yleensä pokeriin keskittyvissä ohjelmissa seurataan erinäisiä turnauksia, mutta HSP:ssä seurataan käteispeliä. Kyseessä ei ole mikään pikkurahasta pelailtua no fold’em hold’em, vaan HSP:hen mukaan pääsee vain vähintään 100.000$ sisäänostolla. Jos rahat sattuvat loppumaan, voi pelimerkkejä ostaa lisää niin monta kertaa kuin kassavarat ja hermot kestävät.

Ohjelma on onnistunut houkuttelemaan mukaan komean katraan ammattilaisia, joista kaikkien on High Stakes Pokerin sääntöjen mukaan pelattava omilla rahoillaan. Ammattilaiset eivät tietenkään tee mitään ilmaiseksi, joten heille on pelin ohella tarjolla mainetta, kunniaa ja 1250$ tuntipalkka. Palkasta huolimatta pelatessa kannattaa olla tarkkana – näillä panoksilla tappiot kirpaisevat, tai ainakaan Antonio “The Magician” Esfandiarin ilme ei ollut kovin aurinkoinen tämän hävitessä melkein sata tonttua heikon liikkeen seurauksena…

Arvostelu

Aluksi High Stakes Poker vaikuttaa todella karulta kokemukselta: äänimies on miksannut äänet aivan päin seiniä (parhaiten kuuluu pelimerkkien kolina, ei puhe), juontajakaksikko todella pökkelö duo joka luottaa informaation sijaan yleensä aika kehnotasoiseen läpänheittoon, ruuutugrafiikat ovat erittäin vajaat (mm. tiedot blindien asettajista tai siitä paljonko vuorossa olevan pelaajan pitäisi maksaa puuttuvat) ja niin edelleen. Ohjelma näyttää ja kuulostaa kaikin puolin aikamoiselta b-tuotokselta verrattuna World Poker Touriin, joka on mittatikku kaikille pokeriohjelmille.

High Stakes Pokerin kiinnostavuus on kuitenkin sitä luokkaa, että pitkästä valituslistasta huolimatta sitä jaksaa katsoa. Ohjelman kiinnostavuus pohjautuu yksinkertaisesti siihen, että kyseessä on iän ikuisten turnausten sijaan rahapeli, jossa meno on aivan erilaista kuin turnauksissa, ja kun panoksetkin ovat sitä luokkaa kuin ovat, niin High Stakes Poker osoittautuu yllättävän koukuttavaksi katsottavaksi.

Tarkkasilmäinen ja -korvainen katselija löytää High Stakes Pokerista loputtomasti mielenkiintoista seurattavaa. Ohjelmaa tarkasti toljottamalla voi mm. huomata selkeitä eroja sen välillä, miten pelaaja pelaa ja miltä tämä vaikuttaa. Esimerkiksi Phil “Unabomber” Laak puhuu ja käyttäytyy kuin olisi päästään vialla, mutta itse asiassa kaveri pelaa todella tiukkaa pokeria. Myös ammattilaisten kädenlukutaito ja kyky vaihtaa normaalista pelistä puhtaaseen bluffiin ilmeenkään värähtämättä ovat mielenkiintoista seurattavaa.

Parasta High Stakes Pokerissa on kuitenkin pöytäpuhe. Pelaajien pelin ohessa käymä jutustelu on toisinaan humoristista ja toisinaan hyvinkin ilkeää. Juttuja kuunnellessa on helppo huomata, miten monenlaisia psykologisia pelejä pöydässä on menossa: häviäviä pelaajia kyykytetään armotta (“Oletko harkinnut alaa huonekalumyyjänä?”), passiivisia ja tiukkoja pelaajia yritetään saada lämpenemään ja muutenkin sanan säilää käytellään siihen malliin, että sanonnan “you don’t play the cards, you play the man” sisältö tulee todella tutuksi. Mitä hurjemmiksi jutut pöydässä yltyvät, kuten kun pöydän pelaajat päättävät kukin maksaa Mike “The Mouth” Matusowille $1000 siitä hyvästä että tämä jatkaisi pelissä, sitä hauskempaa on katsojalla.

World Poker Tour on telkkarin paras pokeriohjelma, mutta High Stakes Poker on hyvä kakkonen. High Stakesia katselee enemmän kuin mielellään, tosin kannattaa valmistautua laittamaan telkkariin volumea ja putsaamaan korvat: ohjelman ääniraita on todellakin miksattu surkeasti, joten jutustelua kuunnellakseen saa välillä keskittyä tosissaan.

Mistä sitä saa

High Stakes Pokeria ei ainakaan toistaiseksi ole saatavilla dvd:llä. Toisessa tuotantokaudessa menossa ohjelma näkyy GSN -telkkakanavalla. Jos GSN ei satu omassa töllössä näkymään, niin sarja täytyy hankkia “muita keinoja” käyttämällä. Kiinnostuneiden kannattaa aloittaa katsominen suoraan toisen tuotantokauden alusta, joka on selvästi ensimmäistä parempi.

Pari clippiä

Jotta High Stakes pokeriin tutustuminen ei jäisi sanahelinäksi, niin ohessa pari videopätkää ohjelmasta.

Pätkä 1
Hellmuth näyttää, miten pokeria EI pelata.

Pätkä 2
Brunson ottaa tyylikkäästi ohjat käsiinsä oman mokansa jälkeen.



3 Kommenttia

  1. j_j
    #1

    Enpä voisi paljoa enempää olla enää eri mieltä kyseisen arvostelun kanssa. Toteamasi sanahelinä on totta tosiaan sellaista jonnin joutavaa helinää, joka saa kyseisen sarjan katsojan tuntemaan pahaa oloa näinkin laadukkan sarjan kuin HSP on.

    Sarjan kommentaattoriduohan on mitä hauskinta seurattavaa, erityisesti jos ymmärtää sarkasmin ja rivien välistä lukemisen päälle. Käsien välissä duo heittää pientä jouhevaa läppääki joko Gabe Kaplanin toimesta AJ Benzasta tai sitten Mike “The Mouth” Matusowista tai muista ristiriitoja herättävistä pelaajista. Tällainen rento tunnelma jo kommentaattorien osalta luo mielestäni erityisen tunnelman pokeriohjelmiin (vrt. WPT). Tunnelma on kaiken kaikkiaan muutenki mukavan rentoa eikä liian tarkkaa todennäköisyyksien naputtamista ruutuun.

    Kaiken kaikkiaan ohjelma on mielestäni loistava ja ohittaa jopa WPT:n. Erityisesti koukuttavaa on juurikin ohjelman rento tyyli ja pelaajien rakenne, jonka myötä voi oppia paljon enemmän, vaikkapa sitten siitä WPT:stä bongatusta suosikkipelaajastaan.

    Arvosana: 9+

    Vastaa ››
  2. j_j
    #2

    Ja taitaapa omasta mielestäsi huonosti miksattu äänirata olla vain veruke heikoille englannin kielen taidoillesi ;)

    Vastaa ››
  3. Antti
    #3

    Arvostelu on kirjoitettu toisesta tuotantokaudesta, nykyisin ollaan menossa neljännessä. Se ei siis ole läheskään kaikilta osilta enää relevantti, omasta mielestäni HSP onkin ollut viimeistään kolmannesta tuotantokaudesta lähtien tv:n addiktiivisin ja todennäköisesti myös paras pokeriohjelma – saavutus, jonka tavoittamisessa kummasti auttoi se, että pöytäpuhe kuuluu nykyisin kotikatsomoihin selkeästi aiempaa paremmin.

    Vastaa ››

Kommentoi