Pokeri on v”#¤%n vaikeaa

01.09.2008 | Aihe: Jaarittelu

Se, että pokeri -ja aivan erityisesti nettipokeri- on suosittua, on aika hämmästyttävää. Se on hämmästyttävää siksi, että pokeri on aivan uskomattoman, helvetillisen vaikea peli. Tuskin mikään muu rahapeli on oikeasti yhtä vaikea.

Pokeri on vaikeaa…

… koska ei tiedä missä mennään

Ilmiselvin pokerin vaikeaksi tekevä elementti on, ettei vastustajien käsistä tiedä juuri mitään. Käytännössä kaikissa muissa taitoon perustuvissa rahapeleissä pelaajilla on enemmän tietoa käytössään kuin pokerissa, jossa jokainen tiedonmuru on käytettävä sataprosenttisesti hyödyksi.

Pokerin sisälläkin peleissä on erilaisia vaikeusasteita. Yleensä ottaen voi sanoa, että peli (tai vastustaja) on sitä vaikeampi, mitä suurempi mahdollisten käsien kirjo on. Täyden ringin limiitti omaha high-lown pelaaminen on suhteellisen yksinkertaista vaikkapa short handed hold’emiin verrattuna. Edellisessä jaon johtoasemaan vaaditaan lähes saletit, hold’emissa pelaajilla voi olla melkein mitä tahansa salettien ja puhtaan bluffin väliltä.

Mitä isompi mahdollisten käsien kirjo on, sitä vaikeampi on päätellä sitä missä mennään tai mitä seuraavaksi tarvitsee tehdä. Mitä vaikeampi näitä asioita on pähkäillä, sitä enemmän tulee virheitä, ja virheet tunnetusti maksavat rahaa.

… koska muut pelaajat ovat vaikeita

Pokeria pelataan muita ihmisiä vastaan. Selvältä kuulostavalla asialla on yllättävän kauaskantoisia vaikutuksia. Ajatteleva ihmisvastustaja erottaa pokerin esim. blackjackistä, jossa vastassa on aina samalla tavalla pelaava “automaatti”. Backgammonissa on pokerin tapaan myös ihmisvastustaja, mutta sillä ei ole suuren suuresti merkitystä omien siirtojen kannalta – mitä nyt ihminen tekee enemmän virheitä kuin tietokone.

Pokerissa ihmisvastustajat ovat kaikki kaikessa. Ja se jos mikä tekee pelistä vaikean. Maailman suoraviivaisin ihminenkin muuttuu pokeripöydässä juonikkaaksi salajuonien mestariksi, joka yrittää bluffailla, slouvata ja ylipäätään kieroilla minkä ehtii. Tähän kun lyödään päälle pokerin tapa saada ihmiset tilttailemaan ja käyttäytymään muuten vain omituisesti, sujahtaa pelatessa psykiatriltakin sormi suuhun.

… koska oman pään sisällä on vaikeaa

Harva peli vaatii enemmän päänupilta kuin pokeri. Pelatessa täytyy pystyä seuraamaan muiden edesottamuksia ja päättelemään niistä jotain fiksua, seuraamaan todennäköisyyksiä ja muita taktisia seikkoja, sekä vielä pitämään oma knuppi hallinnassa.

Monien pahin vihollinen löytyykin oman pään sisältä. Jos pää ei pysy kontrollissa, voi tulos olla kunnon tilttaaminen joka pahimmillaan nielaisee useiden päivien hyvän pelaamisen tulot hetkessä. Rahat vie myös turha egoilu – jos muut ovat parempia, se on pakkoon vaan pystyä uskomaan sen sijaan, että junnaa samassa pöydässä häviämässä rahansa.

… koska marginaalit ovat pienet

Pokeri jos mikä on pienten marginaalien peli. Vaikka olisi miten suuri tähti tahansa, on turnaus silti jossain vaiheessa kiinni 50/50 tilanteesta. Riippuen siitä miten kolikonheitossa käy, hyvin mennyt turnaus muuttuu joko taisteluksi voitosta tai tyhjäksi oloksi monitorin edessä, kun työllä ja tuskalla kokoon haalittu pelimerkkipino seilaa vastustajan nenän alle.

Pienet marginaalit takaavat, että vaikkei tekisi virheen virhettä, voi silti hävitä – huonolla tsägällä rutkastikin ja monta kertaa peräkkäin. Mikäs sen lystikkäämpää?

… koska tulosta on vaikea seurata

Ikuinen murheenkryyni pokerissa on tuloksen seuraaminen. Harvakseltaan -tai vaikka aktiivisemminkin- pelaavalla on pähkäilemistä siinä, onko plusmerkkinen tulos sattuman satoa vai oikea merkki omista taidoista. Vaikkapa peliä tai tasoa vaihtaessa olisi mukavaa, jos voisi suoraan sanoa miten hyvin homma sujuu. Se on kuitenkin mahdotonta, joten on pakko vaan pelata – vaikka se onkin vaikeaa.

Miksi sitten pitäisi edes yrittää?

tuuletusPokeri on v”#¤!n vaikeaa. Toisin kuin Homer Simpson opettaa, vaikeus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannattaa ennemmin katsoa telkkaria kuin edes yrittää. Päin vastoin. Koska nettipokeri on niin pirun vaikeaa kuin on, sitkeys palkitaan – kunhan vain on rehellinen itselleen, sivistää itseään pokerin suhteen ja jaksaa harjoitella, oppii väistämättä jos nyt ei pelaamaan loistavasti, niin vähintäänkin mokailemaan vähemmän kuin muut, mikä jo riittää plusmerkkiseen tulokseen. Sitkeyden palkitsemisen lisäksi vaikeus takaa sen, että kun peli lopulta sujuu, on se upeampi tunne kuin mikään muu ja saa tuulettamaan spontaanisti.

ps. Jos joku ihmettelee, että oliko tällä jutulla jokin pointti, niin en kyllä tiedä sitä itsekään. Terveiset kaikille muille, joilla on ollut välillä vähän vaikeaa. Ensi viikolla taas normaaliin tapaan tukevaa hold’em-asiaa.



1 Kommentti

  1. KoviZZ
    #1

    Downswingiä? Ne eikun ihan hyvä artikkeli.

    Keep up the good work!

    Vastaa ››

Kommentoi