Sittarien murskaaminen – osa 2: Keskivaihe

21.01.2008 | Aihe: Sittarit eli sit'n'go-turnaukset

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Viime viikolla Nettipokeri.infossa katsastettiin, miten sittarien alkuvaiheissa kannattaa pelata. Tällä viikolla loogisesti jatketaan siitä mihin jäätiin, eli vuorossa on sittarien keskivaiheen pelaaminen. Turnauksen keskivaiheilla pelaajien tasoerot alkavat todella näkymään, joten se on oiva hetki alkaa hyödyntää muiden virheitä.

Jatketaan melkein kuten ennenkin

Edellisessä osassa esitellyn strategian mukaan sittareiden alussa pelataan tiukasti ja aggressiivisesti, mutta turhia riskejä vältellen. Keskivaiheilla jatketaan samaa peliä: hyvillä käsillä yritetään herutella hyvät rahat, tärppikäsiä pelataan yhä vain halvalla ja toiseksi parhailla käsillä ei makseta (ks. edellinen osa).

Peli ei kuitenkaan jatku aivan samanlaisena, taktiikkaan tehdään kaksi tärkeää muutosta.

Ensimmäinen muutos on, että sokkopanoksia täytyy tässä vaiheessa alkaa järjestelmällisesti varastaa. Sokkopanokset ovat nyt kasvaneet ryöväilyn arvoisiksi, joten ne napsitaan omiin taskuihin aina sopivan paikan auetessa.

Toinen muutos on, että riskinottoa lisätään hallitusti. Riskejä otetaan erityisesti tilanteissa, joissa on mahdollista heivata vastustaja ulos turnauksesta. Vastustajien pudottelu on niin arvokasta, että pudotuksia haetaan muissakin kuin täysin varmoissa tilanteissa.

Lyhyesti sanottuna pelaamista jatketaan edelleen tiukasti ja aggressiivisesti. Tilanteen vaatiessa tiukkuudesta voidaan kuitenkin jo tinkiä, aggressiivisuudesta ei.

Ohjenuorat keskivaiheen pelaamiseen

Panostusten koko
Turnauksen alussa normaali panostus on 3-4 kertaa iso blindi. Turnauksen edetessä blindit kasvavat, jolloin pienemmät panostuskoot (esim 2,5bb) ajavat saman asian kuin turnauksen alussa isommat.

Flopin jälkeiseen peliin ei tarvitse tehdä sen kummempia muutoksia. Hyvällä kädellä lyödään edelleen armotta ½ – koko potti. Tarkoitus on tiristää vastustajasta ulos niin monta pelimerkkiä kuin tältä suinkin on saatavissa, mikä voi tarkoittaa all-iniä jossain vaiheessa jakoa.

Huti menneen flopin jälkeen voi edelleen kokeilla puolikkaan potin kokoista jatkolyöntiä. Jatkolyönnin tiheyttä ja kokoa on kuitenkin hyvä hieman muutella, jotta pelisi ei muutu turhan ennalta arvattavaksi – turnaus on nyt kestänyt jo jonkin aikaa, joten vastustajasi (ainakin osa heistä) ovat tarkkailleet miten olet pelannut.

Blindien varastaminen
Blindien varastaminen on periaatteessa mitä helpointa toimintaa: panostetaan, katsotaan kun kaikki foldaavat ja kerätään pelimerkit omaan pinkkaan.

Käytännössä toiminta vaatii kuitenkin hieman tarkempaa suunnittelua. Ensinnäkin blindeja varastaessakin olisi mukavaa, jos kädessä olisi edes jonkinlaiset kortit. Jos kaikki kippaavat, kuten toiveissa olisi, korteilla ei tietenkään ole mitään väliä. Jos jako ei kuitenkaan etene näin yksioikoisesti, olisi mukavaa, jos jaossa olisi vielä jotain tehtävissä. Ja juuri tässä kortit voivat auttaa.

Ryöstelyyn ei tarvita mitään priimakortteja. Siihen riittävät kortit, joilla et kuunaan maksaisi korotusta, mutta joilla on realistinen mahdollisuus muodostaa paras käsi flopin jälkeen (esim. QJ, T8s, jne).

Ryöstöön lähdetään, kun kädestä löytyy tuollaiset kortit ja kaikki ovat edellä foldanneet. Seuraavaksi luodaan katse vasemmalle. Montako pelaajaa jaossa on yhä toimimatta? Paljonko heillä on pelimerkkejä? Millaisia pelaajia he ovat?

Ryöstäminen on sitä helpompaa ja kannattavampaa, mitä vähemmän pelaajia on jäljellä (tästä syystä kannattaa säästää ryöväykset myöhäisiin positioihin), mitä tiukemmin he pelaavat ja mitä sopivammin heillä on merkkejä. Sopiva tarkoittaa tässä sitä, että vastustajalla ei ole liian vähän eikä liian paljon merkkejä: ministäkin omistaja voi puskea kaiken sisään (tämä ei ole toivottavaa – ryöväyskäsi on todennäköisesti huono all-inin maksukäsi) ja reippaan pinon omistaja maksaa muuten vaan.

Se, millaisella korotuksella ryöstöön lähdetään, riippuu jäljellä olevista pelaajista. Paria tiukkista vastaan hyvin pieni panostus voi riittää, löysempiä vastaan joutuu laittamaan enemmän.

Jos ryöstö ei onnistu, flopin jälkeen voi kokeilla jatkolyöntiä jos floppi näyttää sille suotuisalta. Jos sekään ei onnistu, on jaosta aika luopua: sittarit eivät edelleenkään ole oikea areena treenata hienoja monen vaiheen bluffeja.

Ryöstäessä kannattaa huomioida, että usein parasta on työntää kaikki rahat sisään kerralla. Näin varsinkin tilanteissa, joissa omassa pinkassa on niukahkosti pelimerkkejä.

Kuvitellaanpa vaikka, että sinulla on pelimerkkejä kahdeksan kertaa ison blindin verran. Jos nyt panostat 2,5 kertaa ison blindin ja yksikin pelaaja maksaa, on potissa vähintään saman verran merkkejä kuin sinulla on jäljellä. Tällaisesta potista on liki mahdotonta luopua, joten on monellakin tapaa parempi työntää kaikki merkit sisään kerralla.

All-in torppaus blindien varastamiseksi voi kuulostaa varsin rajulta toimenpiteeltä, mutta se on sittareissa joskus pakollinen. On parempi aktiivisesti yrittää ryövätä blindeja semi-hyvillä käsillä, kuin pudota turnauksesta antamalla oman stäkin hiipua olemattomiin.

Tavallisin esimerkki rajusta, mutta kannattavasta ryöstöstä on laittaa buttonista all-in A2:lla. Tämä käsi on todennäköisesti johdossa, ja vaikka ei olisikaan, voivat vastustajat maksun sijaan foldata monilla paremmilla käsillä (A3, A4, A5, jne) all-inin takia.

All-in ennen floppia
Edellisessä vaiheessa pre-flop all-in käsiksi kelpasivat vain KK ja AA. Nyt käy jo paljon laajempi skaala käsiä. Kuten yltä nähtiin, ryöstöyrityksiin käy hyvinkin värikäs kirjo käsiä. Myös maksamiseen käy laaja skaala kortteja.

Se, mikä tarkasti ottaen kelpaa, riippuu siitä, kuka on lyönyt kaiken sisään: Mitä enemmän all-inin laittajalla on merkkejä, sitä vahvempi käsi tarvitaan maksuun.

Käytännössä tässä vaiheessa all-inejä harrastavat useimmiten pelaajat, jotka ovat turnauksen alussa hukanneet suurimman osan merkeistään. Tällaiset pelaajat poimitaan pois sittarista niillä käsillä kuin pikku stäkin pelaajat aina, eli vahvoilla ässillä (AQ tai parempi) ja taskupareilla (88 tai parempi).

Juonittele huippukäsillä
Turnaus alkaa olla kriittisessä vaiheessa. Jos nyt saa huippukäden, on sille haettava kunnon tuotto keinolla millä hyvänsä.

Tarkoitus ei ole hakea tuottoa monimutkaisilla hidasteluilla ja kikkakuvioilla, kuten monet usein luulevat. Tilanne on pikemminkin päinvastainen: merkit yritetään saada keskelle mahdollisimman nopeasti. Tämä onnistuu erilaisia pelaajia vastaan hyvin eri tavoilla. Sinun tehtäväsi on keksiä, miten kunkin pelaajan heikkouksia hyödynnetään.

Pari esimerkkiä:
Saat KK buttonissa. Muut kippaavat. Isossa blindissa istuu aggressiivinen pelaaja, jonka tiedät hyökkäävän heti, kun tämä näkee heikkoutta. Tässä tilanteessa voi nyt kokeilla maksua: parhaassa tapauksessa aggressiivinen pelaaja hyökkää olettamaansa heikkoutta vastaan panostamalla reilusti tai jopa kaiken, ja näin saat merkit keskelle reilussa johtoasemassa.

Saat KK buttonissa. Isossa blindissa istuu löysä pelaaja tukevan stäkin kanssa. Voit kokeilla panostaa jopa normaalia enemmän. Maksamisesta pitävä pelaaja maksaa panostuksesi hyvin laajalla kirjolla käsiä, joten nyt on hetki aika laskuttaa maksuhalukkaalta vastustajalta kunnon hinta hyvällä kädelläsi.

Pelaa pakolliset paikat
Yksi keskeisimmistä seikoista, joka erottaa kokeneemmat sittaripelaajat aloittelijoista on se, että kokeneemmat pelaajat ymmärtävät milloin on pakko pelata.

Tavallisin pakkopelin paikka syntyy, kun isolla blindilla on vain vähän merkkejä ja itse istuu buttonissa tai pienessä blindissa. Jos kädessä on jotain edes etäisesti kohtuullista ja edellä on foldattu, voi nyt panostaa sen verran, että iso blindi joutuu menemään all-in. Näin siksi, että olet huikean edullisessa tilanteessa: sinulla on mahdollisuus pudottaa pelaaja riskeeraamalla vain vähän omia pelimerkkejäsi.

Miten huonolla kädellä vastustajaa kannattaa kiusata? Vastaus on, että yllättävän huonolla. Tilanteesta hyvän kuvan antaa se, että yksi yhtä vastaan -tilanteissa J7 voittaa puolet jaoista satunnaista kättä vastaan. Ja vastustajallasi on juuri tuo satunnainen käsi, sillä hän ei voi valita korttejaan – vastustajan on pakko maksaa, oli tällä mitkä kortit hyvänsä.

Esimerkki:
Istut buttonissa kädessäsi K8. Isossa blindissa istuvalla on vain 1,5 kertaa maksamansa blindin verran merkkejä jäljellä. K8 on reilusti keskivertoa parempi käsi, joten voit korottaa. Tarkoitus on, että pieni blindi kippaa (minkä tämä tekee lähes aina), jolloin pääset pudottamaan ison blindin ulos sittarista.

Tätä aihetta sivuaa myös pottikerroin -osastolta löytyvä 2:1 pottikerroin -artikkeli.

Hyödynnä havaintojasi
Sittari on edennyt keskivaiheille saakka, joten sinulla pitäisi olla suht hyvä kuva vastustajiesi pelityylistä. Tätä kannattaa hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin.

Erityisen tärkeää on havahtua, kun vastustaja käyttäytyy tälle epäluonteenomaisella tavalla. Kun aggressiivinen vastustaja vain maksaa ennen ja jälkeen flopin, täytyy hälytyskellojen soida. Kun passiivinen vastustaja yhtäkkiä re-reissaa, täytyy jälleen havahtua.

Suuri osa sittarien pelaamisesta on hyvin mekaanista toimintaa – pienen aivojumpan jälkeen ja muutaman kymmenen turnauksen kokemuksella jälkeen kuka tahansa ymmärtää, että niukkavaraista isoa blindia vastaan voi hyökätä melkein millä kädellä tahansa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan opi lukemaan vastustajia ja hyödyntämään tätä tietoa – jos sinä siihen pystyt, saat etulyöntiaseman useimpiin muihin pelaajiin nähden.

Yhteenveto

Kuten alussa sanottiin, turnauksen keskivaiheilla jatketaan sittarin alkuosasta tuttua peliä, joka tiivistyy kolmeen ohjenuoraan: maksamista vältellään, hyvillä käsillä pelataan niiden arvon mukaisesti armotta panostamalla ja tärppikäsiä pelataan vain halvalla sopivan paikan ilmaantuessa.

Keskivaiheilla peliin kuitenkin lisätään vähän mausteita. Pippuriksi soppaan lisätään blindien varastaminen ja vastustajien potkiminen ulos turnauksesta. Blindit pitävät oman pelimerkkipinkan hyvässä kunnossa, mikä puolestaan takaa, että vastustajia on varaa heitellä ulos turnauksesta vaikka pienellä riskilläkin. Ja aina kun vastustaja putoaa, oma rahasija on jälleen pitkän askelen verran lähempänä.

Kun nyhdät hyvillä käsillä vastustajilta kunnon palautukset, ryöväät blindit huonommilla lapuilla ja vielä potkit tekohengityksessä olevat pelaajat kylmästi ulos turnauksesta, ei sittarimenestystä voi estää. Ei varsinkaan, kun seuraavassa osassa katsotaan, miten sittarissa pelataan rahasijalle ja aina voittoon saakka.

Huom

Lyhyyden johdosta tällaisissa nettiartikkeleissa jää aina käsittelemättä erinäisiä asioita. Tällä kertaa käsittelemättä jäi yksi erittäin keskeinen sittari- ja turnausmenestykseen vaikuttava asia, eli vastaryöstöt.

Turnauksen keskivaiheilla ja lopussa täytyy ryövätä vastustajien blindeja. Myös muut pelaajat ymmärtävät tämän, joten he yrittävät ryövätä sinun blindisi (miten ne julkeavatkin!). Se, miten ja milloin näihin ryöväysyrityksiin vastataan kovilla otteilla, on erittäin tärkeää oppia, jos sittareissa ja turnauksissa ylipäätään haluaa pärjätä. Siksipä tämä kyseinen aihe käsitellään parin viikon kuluttua omassa artikkelissaan.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.



5 Kommenttia

  1. Esapekka
    #1

    Minkä kokoisiin sittareihin tätä kannattaa yrittää soveltaa. Esim full tilt pokerissa sittareita on 6 pelaajan sittareista 180 pelaajan sittareihin.

    Vastaa ››
  2. PokerX
    #2

    Vastaus Esapekalle: Minkä kokoisiin vaan. Alku-, keski- ja loppuvaiheen pelin erottavat blindien koko verrattuna pelaajien mediaanistäkkiin (engl. average stack), sekä bubble eli rahasijat tai isompi porras rahapalkinnoissa. Myös pelaajien taso on loppupeleissä kesimäärin parempi. Hyvä pelaajaa pelaa koko (tai lähes koko)stäkistään vain suotuisassa tilanteessa. Jos kädessä on kallet tai ässät tilanne on melkein aina suotuisa positiosta ja stäkeistä riippumatta. Jos kädessä on jotain muuta ei tilanne ole yksinkertainen.

    Myös isompiin turnauksiin/isoihin sittareihin voi soveltaa lähes tätä samaa taktiikkaa. Muutamia eroja IMO löytyy.

    1) Pelaajien taso. Kuvittelen että ison turnauksen isommat palkinnot houkettelevat myös huonompia rahanhimoisia pelaajia mukaan. Pelaajat voivat myös sattumalta jakautua isommassa turneessa epätasaisesti. On ihan tavallista nähdä turnauksen tai ison sittarin alussa jokin jako, jossa 4 tai 5 kaveria pöydästä on all-in, he hakevat onnenkantamoisia joilla päästä korkealle listalla.

    2) Pelaajilla on erilaisia tavoitteita lopussa. Pikkusittarissa tuskin kukaan tavoittelee ensimmäistä rahasijaa vaikka sekin on tietysti parempi kuin ei mitään. Usein pienessä sittarissa vain voitto riittää, minkä vuoksi pienillä stäkeillä ei blindeista kippailla. Isommassa turneessa pelaajat yrittävät “realistisesti” (mutta usein virheellisesti) tavoitella jotakin bubblea ja pelaavat äärimmäisen passiivisesti pienillä stäkeillä.

    Nimenomaan keskivaiheet on mun mielestä hyvin samankaltaisia oli kyseessä sitten kymmenen pelaajan tai tuhannen pelaajan turnee.

    Vastaa ››
  3. Ekakertalaene
    #3

    Hei! Aloitin nettipokerin rahalla tänään ensimmäistä kertaa ja äsken pelasin ensimmäisen turnaukseni ikinä. Luin aiemmin tänään “sittarien murskaaminen: osa 1″ ja tuossa pelatessa aloitin osa 2:n. Alkuvaihe turnauksesta meni siinä hissutellessa ja välillä iskiessä, yritin vinkkejä seurata. Myöhemmin pelin kovetessa stäkki alkoi jäämään jälkeen muista, mutta onneks alotin lukemaan osa 2:sta ja siitä löytyi avuksi blindien varastelun neuvo. Peli alkoi kulkea ja voittohan siitä tuli. Joten hyvin artikkelit toimi, kiitos niistä! (Turnaus oli vaan 10 osallistujan 1$+0.30$ peli, mutta jostainhan sitä on aloitettava.) Lisää samanlaisia juttuja..

    Vastaa ››
  4. Antti
    #4

    Hienoa, että näistä jutuista on jotain iloa. Ja onneksi olkoon vaan, hyvin harva aloittaa pokeriuraansa voitolla, oli kyseessä sitten miten pieni tai iso turnaus tahansa.

    Vastaa ››
  5. Achtung
    #5

    Haluan huomauttaa tuosta all-in puskusta yrittäessa ryöstää blindeja. Monet pelaajat tulkitsevat suoran all-inin heikommaksi kädeksi, kuin jos pelaaja työntää keskelle 1/3 tai ½ stackistaan. Ja luonnollisesti saat sitä useammin maksun, mitä heikommalle kädelle vastustaja sinut laittaa. Tosin, mikäli vastustajalla on itselläänkin merkeistä jokseenkin pulaa, on all-in silloin paras peli. Pätee siis vain jos isompi stack on vielä vuorossa sinun jälkeesi.

    PS. Vähän huonosti selitetty, mutta oppikaa sitten kantapään kautta.

    Vastaa ››

Kommentoi